- Allenius, K., Hovila, E. Inkala, J, et al. (1994): Sanajonot paperille. Kirjakiehinen oy.
- Andersson, C. (2002): Luova mieli. Kirjoittamisen vimma ja vastus. Kirjapaja.
- Doubtfire, D. (1987): Aiotko kirjoittaa romaanin. Kirjayhtymä.
- Heikura, P. (2013): Mistä puhumme kun puhumme jostain. Docendo.
- Jääskeläinen, M. (2002): Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen. WSOY.
- King, S. (2000): Kirjoittamisesta. (engl. On Writing). Tammi.
- Korhonen, V. (2009): Hyvä, parempi, valmis, eli miten kirjoittaa se loppuun asti. Muruja-kustannus.
- Martinheimo, A. (2000): Parempi lause. Uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen. WSOY.
- Rentola, M. (2002): Kirjoita hyvin. Ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi. Tammi.
- Vakkuri K. (2005): Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän kirja ky.
Jokaisesta näistä lukemastani kymmenestä kirjasta olen oppinut jotakin mielenkiintoista, kaikki ovat siis olleet hyödyllisiä. Vastaavia "luovan kirjoittamisen" oppikirjoja, tai jotenkin kirjoittamisen käytäntöön yleensä liittyviä opuksia on saatavana hämmästyttävän paljon. Kirjoittaminen selvästi on suosittu harrastus? Ehkä määrä tässä yhteydessä tarkoittaa myös sitä, että moni aktiivinen kirjoittaja myös mielellään opastaa muita, tai ehkä julkaisukynnys tällaisille opaskirjoille on matalampi kuin sille suurelle elämäntehtävälle, eeppiselle menestysromaanille... Osa näistä lukemistani kirjoista on selvästi syntynyt jonkun luovan kirjoittamisen kurssin luentomuistiinpanojen pohjalta, niissä on selvästi opaskirjamainen tai työkirjamainen tunnelma.
Jos ajattelen oheisia kirjoja, niin eniten mukavia hetkiä olen viettänyt Kingin kirjan parissa. Se on hyvin kirjoitettu ja sisältää monia arvokkaista vinkkejä ja järkeviä ajatuksia. Olen sen lukenut aiemmin netissä saatavana olevana englanninkielisenäkin versiona. Suosittelen Kingin kirjaa kaikille kirjoittamisen vakavasta harrastuksesta kiinnostuneille!
Jääskeläisen kirja on käytössä yliopiston oppikirjanakin ja se on myös hyödyllinen ja laadukkaasti kirjoitettu, ehkä hieman tosin tylsähkö. Heikuran kirja ei ole mikään kirjoittamisen opaskirja, mutta siinä kielenkäyttöä on pohdittu erittäin mielenkiintoisella tavalla ja on siten erittäin hauskaa luettavaa myös aktiivisille kirjoittajille. Siitä saa paljon mukavaa yleistietoa ja on rentouttavaa iltalukemista.
Kuten totesin, kaikista näistä kirjoista opin jotakin uutta ja ne siten varmasti ovat hyödyllisiä omalla sarallaan. Tässäkin yhteydessä sanoisin silti, että hyvä nyrkkisääntö pätee: Jos kirja on laatukustantajan julkaisema, on se lähes poikkeuksetta laadukkaampi tuotos kuin omakustanne tai jonkun pienen kustantajan opus. Näin se vaan tuntuu oleva.