sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

E-kirjat myös pienille lapsille!

Sanoma Median lastenkirjaston sivusto satukirjasto.fi on nyt ilmaiseksi luettavissa huhtikuun loppuun asti (27.4) Sanoman asiakkaille. Siispä olen antanut kolmevuotiaan tyttäremme testata tarjontaa. Parin päivän tutustumisen perusteella palvelu tuntuu varsin pätevältä. Kirjat avautuvat iPadissa nopeasti ja niiden käyttö on vaivatonta. Noin puolet kirjoista on myös luettu suomeksi, joten vanhemmat säästyvät lukemisen "vaivalta". Tyttäreni on nopeasti oppinut lataamaan ja lukemaan kirjoja itsenäisesti. Kotimme on täynnä sekalaisia pinoja lastenkirjoja, joten tämä palvelu ehkä myös siistiyttää kotiamme, kun fyysisten kirjojen määrä vähenee. Sivuston käyttö maksaa noin vitosen kuukaudessa, mikä kuulostaa melko kohtuulliselta. Uskoisin että satukirjasto saa meistä myös maksullisen tilaajan, sen verran mukavalta sivuston käyttö tuntuu. Asiakas, eli tyttäremme, saa toki asiasta tehdä lopullisen päätöksen ...






lauantai 12. huhtikuuta 2014

E-kirjojen myynti ei Suomessa kasva – miksiköhän?

Uusimpien Kirjakauppaliiton ja Suomen kustannusyhdistyksen kirjamyynnin tilastojen mukaan e-kirjojen myynti kasvoi vuonna 2013 vain 1,7%. Viime vuosina kasvuprosentit ovat olleet selvästi suuremmat, noin 8-29% vuodessa. Kirjojen kokonaismyynti väheni 3,6%, ollen 254 MEUR. Vuonna 2013 kirjojen kokonaismyynti kirjakaupoissa jäi 2,3 % edellisvuoden kokonaismyynnistä. Näiden tilastotietojen valossa voinee siis toisaalta päätellä, että e-kirjojen osuus kokonaismyynnistä on kuitenkin hieman kasvussa.

Miksi e-kirjat eivät sitten myy Suomessa enemmän? Yksi tärkeimmistä vastauksista löytyy hinnoittelusta. Sain eilen sähköpostiini mainoksen Elisa Kirjan uusimmista tuotteista. Sähköpostissa mainostettiin Katri Helenan uutta kirjaa "Taivaan tie". Voisin vaikka ostaa ja lukaistakin tuon kirjan, varmasti mielenkiintoinen, mutta hinta on 19,90 eur. Kuvittelevatko kustantajat ja jakelijat tosiaankin, että maksaisin e-kirjasta kaksi kymppiä?? Ovat väärässä, en maksa! Ei ihme, että Suomessa ei e-kirjojen menekki kasva enempää ja suomalaiset siirtyvät lukemaan englanninkielistä kirjallisuutta, jota saa helposti, edullisesti ja kätevästi ostettua omaan Kindleen. Niin teen minäkin, kunnes kustantajat tulevat järkiinsä...


lauantai 15. maaliskuuta 2014

Luovan kirjoittamisen jäljillä

Viime viikkojen aikana olen opiskellut luovan kirjoittamisen perusteita suomenkielisen kirjallisuuden pohjalta. Ohessa tähän tarkoitukseen käyttämäni kirjallisuus:


  • Allenius, K., Hovila, E. Inkala, J, et al. (1994): Sanajonot paperille. Kirjakiehinen oy. 
  • Andersson, C. (2002): Luova mieli. Kirjoittamisen vimma ja vastus. Kirjapaja. 
  • Doubtfire, D. (1987): Aiotko kirjoittaa romaanin. Kirjayhtymä. 
  • Heikura, P. (2013): Mistä puhumme kun puhumme jostain. Docendo. 
  • Jääskeläinen, M. (2002): Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen. WSOY. 
  • King, S. (2000): Kirjoittamisesta. (engl. On Writing). Tammi. 
  • Korhonen, V. (2009): Hyvä, parempi, valmis, eli miten kirjoittaa se loppuun asti.  Muruja-kustannus. 
  • Martinheimo, A. (2000): Parempi lause. Uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen. WSOY. 
  • Rentola, M. (2002): Kirjoita hyvin. Ilmaise itseäsi, tavoita lukijasi. Tammi. 
  • Vakkuri K. (2005): Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän kirja ky. 


Jokaisesta näistä lukemastani kymmenestä kirjasta olen oppinut jotakin mielenkiintoista, kaikki ovat siis olleet hyödyllisiä. Vastaavia "luovan kirjoittamisen" oppikirjoja, tai jotenkin kirjoittamisen käytäntöön yleensä liittyviä opuksia on saatavana hämmästyttävän paljon. Kirjoittaminen selvästi on suosittu harrastus? Ehkä määrä tässä yhteydessä tarkoittaa myös sitä, että moni aktiivinen kirjoittaja myös mielellään opastaa muita, tai ehkä julkaisukynnys tällaisille opaskirjoille on matalampi kuin sille suurelle elämäntehtävälle, eeppiselle menestysromaanille... Osa näistä lukemistani kirjoista on selvästi syntynyt jonkun luovan kirjoittamisen kurssin luentomuistiinpanojen pohjalta, niissä on selvästi opaskirjamainen tai työkirjamainen tunnelma.

Jos ajattelen oheisia kirjoja, niin eniten mukavia hetkiä olen viettänyt Kingin kirjan parissa. Se on hyvin kirjoitettu ja sisältää monia arvokkaista vinkkejä ja järkeviä ajatuksia. Olen sen lukenut aiemmin netissä saatavana olevana englanninkielisenäkin versiona. Suosittelen Kingin kirjaa kaikille kirjoittamisen vakavasta harrastuksesta kiinnostuneille!

Jääskeläisen kirja on käytössä yliopiston oppikirjanakin ja se on myös hyödyllinen ja laadukkaasti kirjoitettu, ehkä hieman tosin tylsähkö. Heikuran kirja ei ole mikään kirjoittamisen opaskirja, mutta siinä kielenkäyttöä on pohdittu erittäin mielenkiintoisella tavalla ja on siten erittäin hauskaa luettavaa myös aktiivisille kirjoittajille. Siitä saa paljon mukavaa yleistietoa ja on rentouttavaa iltalukemista.

Kuten totesin, kaikista näistä kirjoista opin jotakin uutta ja ne siten varmasti ovat hyödyllisiä omalla sarallaan. Tässäkin yhteydessä sanoisin silti, että hyvä nyrkkisääntö pätee: Jos kirja on laatukustantajan julkaisema, on se lähes poikkeuksetta laadukkaampi tuotos kuin omakustanne tai jonkun pienen kustantajan opus. Näin se vaan tuntuu oleva.


perjantai 14. helmikuuta 2014

Paluuta taaksepäin

Luettuani the Writer lehden irtonumeroita paperilla, toisaalta myös iPadilla digitaalisena, ja lisäksi yritettyäni turhaan tehdä tilauksia (digital + print) netissä tuskastuin. Tein edullisen ystävänpäivän tilauksen printtiversiosta e-maililla. Joskus säästää hermoja kun voi hakea lehden postilaatikosta ja lukea sitä ihan paperilla.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

The Writer iPadilla

Kirjoittamisen alalla The Writer magazine on erittäin hyvä ja kiinnostava lehti. Siinä on hyödyllisiä ja maanläheisiä opastavia artikkeleita kirjoittamisen harrastelijalle ja ammattilaisellekin. Valitettavasti sen irtonumeroita tai tilausta ei ole saatavissa Kindleen USA:n ulkopuolisille ostajille. On siis tyytyminen iPad versioon, mikä tosin ei ole mitenkään huonompi vaihtoehto,  päinvastoin, näin mukaan tulevat värikuvat ja sivujen kääntö onnistuu hyvin helposti. Olisin silti mieluiten lukenut artikkeleita Kindlessä kaikessa rauhassa. Toivottavasti kustantajan politiikka joskus muuttuu tältä osin...

lauantai 1. helmikuuta 2014

Kirjamarkkinoiden huolestuttava kehitys

Useiden uutisten ja kirjoitusten mukaan (esim. H. Harju, K. Hämäläinen, S. Hiidenheimo ja R. Kylänpää) Suomen kirjamarkkinat, lukuunottamatta oppikirjojen myyntiä, laski merkittävästi vuonna 2013. Kyse ei ole uudesta tai yllättävästä ilmiöstä, vaan suomalaisen kirjallisuuden myynti on ollut laskutrendissä ainakin vuodesta 2008 alkaen. Lukeminen on ajanvietettä, josta ajasta kilpailee moni muukin harraste. Ehkäpä aikamme kuvaan kuuluu ajankäytön pirstaloituminen ja ihmisten aikajänteen jatkuva lyheneminen. Ehkäpä jo 30min televisio-ohjelman katsominen on lyhytjännitteiselle nykysuomalaiselle liian pitkä aika käytettäväksi yhden asian parissa. Puhumattakaan usean tunnin lukutuokiosta. Informaatiota ja virikkeitä kun on tottunut saamaan muutamassa sekunnissa googlesta ja katsomaan asiasta laajemman version Youtubesta.

Oppikirjat e-kirjaksi

On selvää, että tulevaisuudessa koulujen ja yliopistojen oppikirjat tulevat siirtymään e-kirjojen aikakauteen. Kehitys on jopa täällä Suomessa kiihtymässä. Tuore uutinen koulumaailmasta kertoo, miten koulujen opetuksessa ollaan siirtymässä digitaaliseen aikaan. Monia yliopistojen kurssikirjoja on jo jonkin aikaa ollut saatavana e-kirjoina. Tämä on tervetullut kehitys, sillä yliopistojen kurssikirjastot sisältävät aivan liian vähän kirjoja. 500 opiskelijan luentokurssin kirjavalikoima saattaa sisältää vain muutaman kappaleen vaadittavaa kirjallisuutta.

Peruskouluissa tarvitaan samalla ohjelmistoja, joilla opettaja voi hallita oppimistilannetta. Koululaisia ei saa päästää pelaamaan tabletillaan oppitunneilla, muuten koko digitaalisen oppimisen teho häviää ja tekniikasta tulee ainoastaan uusi häiriön lähde. Mutta digitaalitekniikka tulee kouluissakin vääjäämättä syrjäyttämään paperin. Mihin sitten oppitunneilla tehdään lyijykynällä piirroksia, kun koulukirjojen marginaalit häviävät?